PMR:n pääsivulle - aikataulu 2006 - junaturvallisuus - esittely - yhteyshenkilöt - Porvoon radan historiaa - Lättähattu Dm 7 - Pikku-Jumbo Tk 3 - höyryveturien pyöräjärjestys - Ismo Kirves: Porvoon radan historiaa, tekniikkaa ja uutisia - Porvoon kaupunki
Lättähattu, eli virallisesti kiskoauto Dm7 ehti yli kolmenkymmenen palvelusvuotensa aikana tulla tutuksi koko Suomen kansalle, se kun liikennöi lähes kaikilla maamme rataosuuksilla. Seuraavassa lyhyt katsaus näiden kunnon työjuhtien vaiheisiin.
Ennen lättähattujen aikaa VR:n henkilöjunat hoidettiin lähes yksinomaan höyryveturin vetämillä, puukorisista vaunuista koostuvilla junilla. Varsinkin lyhyillä paikallisliikenteen osuuksilla, joilla oli useita pysähdyksiä, ne olivat sekä hitaita että käyttökustannuksiltaan kalliita. Tarvittiin ajanmukaista moottorivetoista kalustoa, jollaisesta ulkomailla oli jo 30-luvulta lähtien saatu myönteisiä kokemuksia.
Jos Suomella olisi vuonna 1950 ollut riittävästi valuuttaa, vaunut olisi ehkä tilattu Saksasta. Nyt kuitenkin päädyttiin Ruotsissa kehitettyyn malliin, joita alettiin rakentaa lisenssillä kotimaassa.
Ensimmäiset Lättähatut kuuluivat sarjaan Dm6, jotka erosivat myöhemmistä Dm7-lätistä siten, että niissä oli pienemmän pyörät ja kori matalammalla. Kun ruotsalaisessa esikuvassa pääty on paraabelin muotoinen, Valmetin lentokonetehtaalla Tampereella valmistuneissa nokka on ympyränkaaren muotoinen.
Kiskoautojen valmistaminen aloitettiin 1953. Dm6-sarjaan kuului 15 moottorivaunuja sekä 15 liitevaunua, joissa moottoria ei ollut. Ensimmäiset vaunut aloittivat liikennöinnin Oulun seudulla kesäkuun alussa 1954.
Alkuperäiset 613 mm läpimittaiset pyörät osoittautuivat pian ongelmallisiksi vaihteissa ajettaessa, ja ratapihoilla Dm6-lätät suistuivat liian usein kiskoilta. Saatujen kokemusten perusteella suunniteltiin 790 mm pyörillä varustettu teli, johon tehtiin muitakin parannuksia. Lättähattujen ruotsalainen suunnittelija Hilding Karlsson kävi tutustumassa muutoksiin ja totesi suomalaiset ruotsalaista esikuvaansa paremmiksi.
Dm7-toimitukset alkoivat toukokuussa 1955. Ensimmäinen tämän sarjan vaunuista on nykyään muuten toimintakuntoisena Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Lisäksi Veturimuseossa Toijalassa, Keitele-museossa Suolahdella sekä Porvoon Museorautatien omistuksessa on koko joukko eläviä esimerkkejä tästä tärkeästä osasta suomalaista rautatiehistoriaa. - Valitettavasti Dm-kuutosia ei ole jälkipolville säästynyt.