Museojunamatkoja vuodesta 1991
PMR:n pääsivulle | Kesä 2008 ja tilausliikenne | Ohjeita matkustajille | Junaturvallisuus | yhdistyksen esittely ja yhteyshenkilöt | 1960-luvun liikenne | Porvoon radan historiaa | Ratatekniikkaa | Lättähattu Dm 7 | Suomalainen ja ruotsalainen lättä | Porvoon asemanseutu | Porvoon kaupunki
Suomalainen ja ruotsalainen kiskobussi
Elokuussa 2002 oli mahdollista tutustua Ruotsalaiseen 60-luvun kiskobussiin Turussa Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran (SRHS) ja Svenska Motornvangsklubbenin (SMK) yhteisellä kesäretkellä. Ruotsalaiset olivat roudanneet junalautalla oman vaunustonsa Turkuun suomalaisten ihailtavaksi. SRHS järjesti puolestaan SMK:n jäsenille mahdollisuuden ajella suomalaisella lätällä Uuteenkaupunkiin ja Turun satamaradoille. Päivän päätteeksi otettiin yhteiskuva kummankin seuran kalustosta. Vaunut vietiin SeaWindin yölautalla takaisin Tukholman Värtaniin ja sieltä retkeily jatkui lauantaipäivän ajan Tukholman ympäristön ratoihin.
13. Lätät Turun satamassa 23.8.2002.
Kun vaunuja vertailee, niin suomalaisten lättien esikuvana olleista ruotsalaisista Y6 kiskobusseista löytää aika paljon samankaltaisuutta pyöreiden muotojen lisäksi. Näkyviä yhtäläisiä korinosia ovat esim. loppuopastevalot, vetokytkin ja kattoluukkujen avauskahvat. Telirakenteet poikkeavat toisistaan. Ruotsalaisen lätän moottorin voima välittyy moottorin alla olevaan teliin. Suomalaisessa moottorin voima kulkee kardaanivälitysten kautta kummankin telin sisimpiin pyöriin. Voimansiirrossa on kuitenkin jotain yhteistä – englantilaisen Wilsonin valmistama vaihdelaatikko. Suomalaisten lättien moottorit on valmistettu Valmetin tehtailla Nokialla esikuvanaan ruotsalaisen lätän Scanian moottori D815. Valmetin moottori on ahtamaton suora 8-sylinterinen tyyppimerkinnältään 815D. Se on suoraruiskutteinen CAV:n ruiskutuspumpulla. Valmetin moottori eroaa Scaniasta lähinnä siinä, että sen mittoja on hieman muutettu ja kannentiivisteet palaa helposti.
14. Silja Festival on saapunut Turkuun. Lätät odottavat lastausta Sea Windin junalauttaan 23.8.2002.
15. Mitä lätät edellä sitä sinappi perässä. Turun sinappi siirtyi Ruotsiin loppuvuodesta 2002, lätät elokuussa.
Scania valmistanut moottoreita pitkään
Scanian perustettiin 1891, jolloin Vabis (Vagnsaktiebolaget i Södertelge) aloitti rautatievaunujen valmistuksen Ruotsin rautateille. Vuonna 1901 perustettiin Ruotsin Malmössä Maskinfabriksaktiebolaget Scania ja vuonna 1911 nämä yhtiöt muodostivat yhtiön nimeltä Scania-Vabis.
Vuonna 1902 Vabis toimitti ensimmäiset merimoottorinsa Södertäljestä. Yhtiön tärkeimmät tuotteet rautatievaunujen lisäksi olivat henkilöautot ja pienet kuorma-autot. Insinööri Gustaf Eriksson suunnitteli yksi-, kaksi- ja nelisylinteriset bensiinikäyttöiset merimoottorit, joiden teho oli vaatimattomat 4–26 hevosvoimaa. Scania valmistaa edelleen merimoottoreita.
Vuonna 1936 esitellään ensimmäinen Scania-Vabis dieselmoottori. Vuosina 44–49 valmistetaan 11,3 litraista ja 180 hv etukammiodieselmoottoria D802. Moottorista tehdään vuonna 1949 uusi malli D812, joka suoraruiskutusdieselmoottori. Teho ja tilavuus pysyvät samana, sen sijaan polttoaineen kulutus pienenee. Tiettävästi maailman ensimmäisen sarjavalmistetun turboahdetun dieselmoottorin D815 Scania-Vabis esittelee 1953. Sitä valmistetaan vuoteen 1959.
Nokian Linnavuoressa on valmistettu dieselmoottoreita vuodesta 1942
Valmet Linnavuoren tehdas on valmistanut sekä pienempiä että isompia dieselmoottoreita. Isompia se valmisti aluksi Ruotsalaisella lisenssillä: June Munktell -laivamoottoria vuoteen 1952 asti. Sitä meni Neuvostoliittoon sotakorvauksena. Seuraava suurempi erä 50–60-luvuilla olivat 815D-sarjan kahdeksansylinteriset dieselmoottorit, joita käytettiin mm. lättähatuissa ja merimoottoreina. Niitä valmistettiin myös ahdettuna ja välijäähdytyskin oli mahdollista toteuttaa. 70–80-luvuilla tehtiin 611-sarjan moottoria ja sitä käytettiin kotimaisissa kuorma- ja linja-autoissa sekä traktoreissa. Nykyisen Sisu Dieselin tehtaan moottorit myydään maailman suurimmille traktorin valmistajille sekä puimureihin ja metsäkoneisiin. Yrityksellä on kokoonpanoa myös Intiassa ja Brasiliassa.
16. Bombardier Transportationin valmistama Regina-sarjan paikallisjuna Tukholmassa Hagalundin varikolla 24.8.2002. Veto- ja puskinlaitteena on Scharfenberg-tyyppinen kytkin, jota on käytetty myös kiskobusseissa Y6 ja Dm7. Regina-junaa on käytössä usealla eri liikennöitsijällä Ruotsin rataverkolla ja niiden takuuhuollot on keskitetty Hagalundin varikolle.
Kuvat 13–16 © Ismo Kirves